Tutkimus: Verkkolöydettävyys on suomalaisyritysten ykköskohde markkinointipanostuksissa

Löydy ja palvele. Näihin kahteen sanaan kiteytyvät suomalaisyritysten lähitulevaisuuden tavoitteet, joihin ne tähtäävät markkinointipanostuksillaan.

Asiakaskontaktien määrä kasvoi koronatilanteessa verkossa. Siksikin on järkevää, että suomalaisyritykset kohdistavat markkinointipanostuksiaan nyt löydettävyyteen, hakukoneisiin, mainontaan ja kotisivuihin. Tieto on peräisin Markkinoinnin trendit 2022 -tutkimuksesta, jonka IROResearch toteutti Fonectan tilauksesta.

Tutkimukseen vastasi 150 erikokoisten suomalaisyritysten markkinointipäätöksistä vastaavaa tai niihin osallistuvaa. Heidän yrityksensä aikovat lähitulevaisuudessa panostaa ennen kaikkea verkkolöydettävyyteen (95 %), somemainontaan (94 %), hakukoneoptimointiin (93 %) ja kotisivuihin (93 %).

Markkinointipäättäjien tärkeimmät panostuskohteet

Tärkeimmät yritysten markkinoinnin tavoitteet puolestaan ovat tunnettuuden kasvattaminen (37 %), myynnin edistäminen (36 %) ja asiakkaiden tavoittaminen (32 %). Mutta mitä tarkalleen yritykset nyt tekevät digimarkkinoinnissaan ja mihin sillä voi vaikuttaa?

Verkkolöydettävyyttä edistetään monilla tavoilla

Eniten suomalaisyritykset aikovat panostaa markkinoinnissa verkkolöydettävyyden parantamiseen: 69 prosentin mielestä se on erittäin tärkeää ja jopa 95 prosenttia kaikista vastanneista yrityksistä aikoo panostaa siihen.

Pandemia-aika toi verkkolöydettävyydelle lisää painoarvoa, sillä asiakaskontaktien määrä verkossa kasvoi korona-aikana 49 prosentilla yrityksistä Fonectan poikkeustilatutkimuksenkin mukaan. Kaikkea oli enemmän: verkkosivujen liikennettä, verkossa tehtyjä tarjous- tai tiedustelupyyntöjä sekä yhteydenottoja ja keskusteluja sosiaalisen median tileillä.

Tutkimus: Yli puolet suomalaisyrityksistä on kehittänyt verkkopalvelujaan koronan takia

Mutta onko verkossa vielä asiakkaita, jotka voisi ohjata juuri oman yrityksen suuntaan? Perille löytämistä voi auttaa parantamalla yhteystietojen löydettävyyttä. Sitä tutkimuksen mukaan on jo kehittänyt tai aikoo kehittää 61 prosenttia suomalaisyrityksistä.

”Se kannattaa”, sanoo Johannes Lindblom, Fonectan tuotepäällikkö.

“Yhteystietojen löydettävyys, ajantasaisuus ja yhteneväisyys ovat osa yrityksen maineenhallintaa. Ne parantavat näkyvyyttä kaikkialla – myös Googlessa. Moni yhteystietoja etsivä asiakas on jo loppusuoralla ostopäätöksen tekemisessä, ja ajantasaiset yhteystiedot sinetöivät myynnin”, Lindblom sanoo.

Fonectan tutkimuksessa yritykset kertoivat edistävänsä verkkolöydettävyyttä myös hakukoneoptimoinnilla ja -markkinoinnilla, sosiaalisen median avulla sekä laadukkailla sisällöillä. Keinot ovat samat pienemmissä ja isommissa yrityksissä.

Kolme somekanavaa dominoi panostuksissa

Suomalaisyrityksistä peräti 94 prosenttia aikoo panostaa markkinoinnissaan somemainontaan. Kolme kanavaa vie leijonanosan mainosrahoista: budjettia suunnataan eniten Facebookiin (79 %), LinkedIniin (72 %) ja Instagramiin (70 %).

B2B-yritykset luottavat LinkedIniin, kuluttaja-asiakkaita tavoittelevat puolestaan Facebookiin ja Instagramiin. Se kertoo mainostajien oletuksesta, että LinkedInissä ollaan työroolissa ja muissa kanavissa yksityishenkilönä. Kanavavalintaa voi ajatella myös toisin.

”B2B-yritysten kannattaa kokeilla Facebookissa esimerkiksi verkkosivuilta kerätyn ensimmäisen osapuolen datan hyödyntämistä. Sillä voi ohjata FB-kävijöitä pidemmälle myyntifunnelissa tai kääntää heitä liideiksi”, kertoo Joonas Saukkonen, Fonectan Head of Digital Marketing Solutions.

”Vastaavasti esimerkiksi luksusbrändit ovat hyödyntäneet onnistuneesti LinkedIniä kuluttajapuolella.”

The Drum: Luxury consumer brand advertising on LinkedIn growing: ‘much larger than expected’

Muut somekanavista ovat kaukana kärkipanostuskohteista. Miten suomalaisten yritysten somesuunnistus on näin yksimielistä?

”Facebook, Instagram ja LinkedIn ovat käyttäjämääriltään selkeästi suosituimmat sosiaalisen median alustat Suomessa. Riittävän suuren yleisön tavoittaminen vetää puoleensa myös markkinoijia”, Saukkonen sanoo.

”Ei kuitenkaan kannata unohtaa muita some-alustoja – esimerkiksi TikTokilla on Suomessa jo yli miljoona käyttäjää.”

Yritysten tulisi miettiä hakukoneoptimointi aivan uudelleen

Tutkimus paljasti, että yritysten markkinoinnin ykköstavoite on tunnettuuden kasvattaminen. Tätä tavoitetta tukee hakukoneoptimointi, johon 93 prosenttia suomalaisyrityksistä aikoo panostaa. Hakukoneoptimointiin panostavat erityisesti yritykset, jotka markkinoivat vain tuotteita.

Hakukoneoptimoinnissa kannattaa edelleen satsata laadukkaan sisällön tuottamiseen sekä hakukoneen näkökulmasta sisällön helppoon kahlattavuuteen. Mutta uusia jippojakin on tullut.

”Google on tänä vuonna esitellyt kaksi uutta ja isoa algoritmipäivitystä laadukkaan sisällön esille tuomiseksi. Product Reviews Update pyrkii nostamaan luotettavia tuotearvosteluja paremmin esiin hakutuloksissa. Näyttää siltä, että muun muassa Amazon on hyötynyt tästä”, kertoo Johannes Lindblom.

”Helpful Content Update jylläsi elo-syyskuun, ja se on pyrkinyt pudottamaan huonolaatuisia, muilta sivuilta ’kaavittuja’ sisältöjä hakutuloksista.”

Google: List of Google Search ranking updates

Viimeistään nyt on aika käydä läpi omat sisällöt ja poistaa kaikki ylioptimointi eli liiallinen hakusanojen käyttö. Entä palvelevatko omat sisällöt asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla ja antavat vastauksia?

”From search to knowledge on nyt motto”, Johannes Lindblom tiivistää.

Kotisivuilta löytyy muutakin kuin yhteystiedot

Fonectan tutkimuksen mukaan 93 prosenttia suomalaisyrityksistä aikoo ohjata markkinointipanostuksia kotisivuihin, ja verkkopalveluista juuri verkkosivuja aiotaan kehittää eniten.

Kun yritys löytyy verkosta kaikin mahdollisin tavoin ja näkyy Googlessa ja potentiaalisten asiakkaiden somessa, polun päässä tulisikin olla jotain merkittävää. Se voi olla jotakin asiakkaalle hyödyllistä tai tuottaa oivalluksen ja iloa. Joskus riittäväksi sisällöksi riittävät aukioloajat ja menu allergiatietoineen, toisinaan yrityksen vastuullisuusraportti.

”Niin B2C- kuin B2B-ostajatkin odottavat yrityksen verkkosivuilta palvelua ja suoria ostomahdollisuuksia. Sivujen pitää tarjota luotettavaa tietoa toimialasta ja yrityksestä sekä tarjota mahdollisuudet palvella asiakasta nopeasti, oli kyseessä sitten vanha palaava asiakas tai uusi ostaja”, muistuttaa Johannes Lindblom.

”Vaikka asiakas voi tehdä ostopäätöksen saapumatta kotisivuille, ne ovat silti edelleen tärkeä osa yrityksen sähköistä identiteettiä. Sivut toimivat organisaation omana asiakaspalvelu- ja myyntikanavana.”