Tutkimus: Julkishallinto luottaa kotisivuihin, vaikka kansalaiset etsivät tietoa hakukoneista

Yli neljä viidestä julkisesta organisaatiosta uskoo, että asiakkaat etsivät yhteys- ja palvelutietoja niiden kotisivuilta. Tämä saattaa olla este tasa-arvoiselle tiedonsaannille.

Oma kotisivu on julkisten organisaatioiden mielestä ensisijainen kanava, kun asiakkaat etsivät tietoa organisaatioiden digitaalisista palveluista tai toimipisteistä. Tätä mieltä on peräti 81 sadasta vastanneesta, joita haastateltiin Fonectan tilaamaan Julkishallinnon toimipaikkatietojen päivittäminen 2022 -tutkimukseen.

Vain 12 mukaan ensisijainen kanava on Google. Tämä ei ole alan asiantuntijoiden käsitys tilanteesta.

”Luvut ovat tosiasiassa juuri päinvastoin: yli 70 prosenttia kaikista hauistamme ei koskaan johda kotisivuille saakka”, kertoo asiakkuusjohtaja Tiina Takala digimarkkinoinnin asiantuntijayritys Fonectalta.

”On fakta, että etsimme tietoa ensisijaisesti hakukoneiden avulla. Tätä hakukäyttäytymistä organisaatiot eivät voi muuttaa tai sitä vastaan taistella”, Takala sanoo.

Tiedot ovat ajan tasalla kotisivuilla, mutta eivät navigaattoreissa

Kuntien, kaupunkien, virastojen ja hyvinvointialueiden tiedot ovat parhaiten ajan tasalla niiden kotisivuilla, selviää tutkimuksesta. Lähes kaikki vastanneista päivittävät palvelu- ja toimipistetietojaan omille sivuilleen (93 %). Toiseksi eniten tietoja päivitetään Facebookiin (66 %) ja Suomi.fihin (55 %). Hakukone Googlen tietojen päivityksistä huolehtii alle puolet (41 %).

Hieman yli puolet vastanneista kertoo, että hakukonelöydettävyys on huomioitu digitaalisten palveluiden ja toimipisteiden tiedonhallinnassa. Huomionarvoista kuitenkin on, että joka kolmas ei osaa ottaa tähän kantaa.

”Kansalaisen on voitava luottaa siihen, että myös hakupalvelun tiedot ovat ajantasaisia ja oikeita. Se, että tieto on helppo löytää jo hakupalvelun näkymästä, tukee tasa-arvoista tiedonsaantia ja organisaatioiden velvoitetta tarjota löydettäviä palveluita”, Takala sanoo.

Vain 15 prosenttia päivittää toimipisteidensä yhteystietoja varmuudella Googlen lisäksi muihin karttapalveluihin, navigaattoreihin tai vastaaviin hakupalveluihin – vaikka tien päällä moni etsii oikeaa osoitetta juuri niistä. Siksi myös reittioppaiden tietojen ajantasaisuudesta pitäisi huolehtia.

”Arjessa emme etsi tietoa paikkakuntien toimipaikkarekistereistä, vaan kaupallisista sovelluksista. Tiedon on välttämätöntä olla oikein kaikkialla”, Takala sanoo.

Vajaa viidennes on automatisoinut yhteystietojen päivittämisen

Tutkimukseen vastanneet julkishallinnon edustajat eivät koe tietojen ylläpidon hallintaa vaikeaksi tai sen vievän liikaa aikaa. Tietojen hallinnassa olisi silti yhä varaa tehostamiselle, sillä vasta 17 prosenttia hyödyntää automaatiota toimipisteiden yhteystietojen päivittämisessä.

Myöskään hyvinvointialueiden aloittamiseen ei tutkimuksen mukaan ole kovin hyvin varauduttu tiedonhallinnan osalta. Tutkimukseen vastanneista vain noin kaksi viidestä oli sitä mieltä, että digitaalisten palveluiden ja toimipisteiden tiedonhallinnassa on varauduttu sote-uudistukseen (43 %).
”Kaikkiin niihin kanaviin, joita käytämme eniten, organisaatio ei pysty itse luomaan tiliä ja ylläpitämään tietojaan. Hyvinvointialueiden aloittaessa palvelujen on edelleen löydyttävä varmasti ja ajantasaisesti”, Tiina Takala sanoo.

Kuntien, viranomaisten ja hyvinvointialueiden yhteys- ja sijaintitietojen hallintaa tutkittiin osana IROResearchin toteuttamaa Julkishallinnon toimipaikkatietojen päivittäminen 2022 -tutkimusta. Valtakunnallisessa tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 100 kuntien, virastojen tai hyvinvointialueiden toimipaikkatietojen päivittämisestä vastaavaa henkilöä. Haastattelut tehtiin syys–lokakuussa 2022. Tutkimuksen tilasi Fonecta.

Lisätietoja:

Tiina Takala
asiakkuusjohtaja, Fonecta
p. 040 674 9462
tiina.takala@fonecta.com

Fonecta on digitaalisen markkinoinnin asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme kasvamaan digimarkkinoinnin keinoin. Teemme sen yhdistämällä maailman parhaat kohdennetun markkinoinnin alustat ja yli 25 000 asiakasyrityksen tuntemuksemme. Olemme kasvaneet digitalisaation mukana perustamisvuodestamme 2002 alkaen ja elämme niin kuin opetamme. Meitä fonectalaisia on noin 270 Helsingissä, Porissa, Tampereella ja Turussa.